Odotan malttamattomana, että jotain konreettista tapahtuisi taloprojektin suhteen. Tapaamme vuorotellen hirsitalotoimittajia, piirrämme pohjapiirrosta uudelleen ja uudelleen sekä kaivamme monenlaista faktaa materiaaleista, rakennustavoista ja kaikesta mahdollisesta tähän hullunhommaan liittyvästä. Ihan totaalisesti ahdistuin siitä, kuinka järkyttävä määrä erilaisia ikkunoita on olemassa! Ja ikkunafirmoja ja karmeja ja u-arvoja ja lisävarusteita jajajajaja. Ikkunat tulevat olemaan merkittävässä osassa talossamme, joten niiden miettiminen ja ikkunapinta-alan vaikutus talon rakenteisiin on olennaista ottaa huomioon jo ensimmäisten asioiden joukossa. Insinöörisetien pitää olla aika tarkkana laskelmissaan, kun monen metrin mittaista lasiseinää rakennetaan yhdessä painuvan hirsirakenteen kanssa.
Meillä on mukana viisi hirsitalofirmaa: Finnlamelli, Kuusamo, Kontio, Kerohirsi ja Honka. Miten nämä valikoituivat? Nämä olivat jo ennestään tuttuja nimiä, joku oli suositellut niitä, ne tulivat ensimmäisten joukossa googlen haulla, niillä oli hyvät ja monipuoliset nettisivut, ja myyjät löytyivät Turusta. Tässä kohdassa jo punnitaan meidän voimavarojamme, ihan alkumetreillä. Emme pystyisi, eikä varmasti olisi edes järkevää ryhtyä kilpailuttamaan useampaa hirsitoimittajaa. Onhan noissa firmoissa eroja, isojakin, mutta näillä mennään. Toimitussisältöjen vertaileminen ja tarjouspyyntöpalaverien pitäminen on niin aikaa vievää hommaa, että pääsisimme rakentamisen alkuun varmaan kolmen vuoden päästä, jos tarkempaa kartoitusta alkaisimme tehdä.
Tästä päästäänkin koko projektin mielenkiintoisimpaan ja haasteellisimpaan asiaan: aikatauluttamiseen. Tässä parhaillaan meneillään olevassa "ruutupaperivaiheessa" pitäisi malttaa pysyä tarpeeksi kauan, kuukausia, jopa pidempään. Pitäisi malttaa laittaa suunnitelmat vähäksi aikaa jäähylle ja mennä pyöräilemään, viikonloppulomalle tai pihalle kevättöihin. Ja sitten taas palata ruutupaperin ääreen ja ihmetellä mitä oikein oli ajatellut. Sitten, kun talotoimittaja on valittu ja lopulliset ratkaisut lyötu lukkoon, on muutosten tekeminen huomattavan paljon kalliimpaa kuin ruutupaperin kumittaminen.
Olemme nyt jo ainakin kuukauden myöhässä omasta aikataulustamme. Emme saa huhtikuun aikana valittua talotoimittajaa, joten rakennuslupapiirrokset siirtyvät ainakin kesäkuulle ja eikös heinäkuussa kunnan virkamiehet lomaile...? Tarkoitus oli saada hirsikehikko pystyyn, katto valmiiksi ja lämmöt päälle ennen lämmityskauden alkua. Näyttää siltä, että hirsipaketti menee ihan loppusyksyyn, jopa marraskuulle saakka. Sitten tulevat vastaan uudet kysymykset; Onko järkevää aloittaa rakentamista keskellä talvea ja mitä se kustantaa lisää? Siirretäänkö hirsitoimitus suosiolla ensi kevääseen? Tosin näillä leveysasteilla talvi antaa odottaa itseään yleensä vuodenvaihteen tienoille.
Uudeksi suureksi kysymykseksi on yllättäen noussut hirren puumateriaalin valinta. Kuusi vai mänty? Tämä kysymys tuntuu olevan enemmän mielipide- ja mieltymysasia kuin faktaperäinen valinta. Mänty on luonnostaan solurakenteeltaan sellainen, että se sitoo enemmän vettä. Se tarkoittaa sitä, että kuivuessaan se kutistuu enemmän. Se tarkoittaa myös sitä, että männyllä on kuusta parempi kyky sitoa ilman kosteutta ja sitä kautta varata lämpöä itseensä. Kuusi on taas solurakenteeltaan tiiviimpää ja kuivempaa, joten se ei elä niin voimakkaasti suomalaisten neljän vuoden ajan mukana. Näihin edellämainittuihin faktoihin perustuen toiset sanovat kuusen kestävän enemmän säävaihteluja ja toiset männyn tekevän niin. Sitten on värikysymys. Mänty kellastuu kuusta voimakkaammin. Talostamme toivomme niin valkoista kuin mahdollista, ja valkovahauksen pintaansa saava kuusihirsi pysyisi vaaleampana ajansaatossa. Toiset väittävät kuusen oksakohtien jäävän näkyviin tummempina, vaikka puu käsitellään valkoiseksi. Toiset ovat sitä mieltä, että männyn oksat tulevat ajan kuluessa kuultamaan valkoisen läpi. Toiset talotoimittajat väittävät kuusen kiertyvän ja käpristyvän, toiset väittävät tämän olevan pötypuhetta, jos osaa käsitellä kuusipuuta oikein. Toinen talotoimittaja suosittelee koivua, toinen mäntyä. Ja itse kai tästäkin asiasta on päätös tehtävä ihan oman käsityksen mukaan.
Tuntuu, että asioita tapahtuu elämässä koko ajan monella tasolla. Välillä joku taso on suuremmassa roolissa kuin toinen, ja sitten yhtäkkiä kaikki tasot vaativat yhtä aikaa kovasti huomiota. Kehossa on koko ajan sellainen olo kuin olisi muuttunut muurahaispesäksi. Sen lisäksi, että taloprojektitasolla elämme hektistä ja suurten päätösten aikaa, on muillakin tasoilla kiirettä. Kevään juhlat käynnistävät kakkutilaussesongin, Vinskin taaperoelämä tarpeineen ja harrastuksineen riittää kokopäivätyöksi, tontiltamme kaadetut puut muuttuvat talkoissa klapeiksi ja lankuiksi, grillaus- ja pihakautta availlaan ystävien kanssa, Ninja-koiran terveeksi hoitaminen on työlästä siedätyshoitoineen, lääkityksineen ja lääkärikäynteineen. Kiireestä huolimatta elämä maistuu vahvasti elämälle juuri nyt, eikä ole tarve muuttaa mitään. Tai no, voisin nukkua hiukan enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti