Ensimmäiset samaan aikaan äitiyslomaa viettäneet ystäväni ovat alkaneet palailla työelämään. Se on saanut minut arvostamaan entisestään tätä meneillään olevaa, ainutlaatuista elämänvaihetta. Päivät ovat välillä uuvuttavia ja toistavat itseään, mutta toisaalta olemme Vinskin kanssa vapaita tekemään ihan mitä meitä huvittaa. Kamalia ovat ne hetket, kun ei tiedä miksi pieni ihminen itkee. Ihania ovat kesken leikkien kaulan ympärille kietoutuvat kädet tai uuden taidon oppimisen riemukkaat hetket.
Tanssia, laulua, kätten taputusta, hippaleikkiä, maailman ihmettelyä, kirjoja, palikoita, kakkavaippoja, itkupotkuraivareita, ruuantähteitä, siivoamista, pyykkäämistä, iltakylpyjä, aamupuuroja, halauksia, pusuja, ulkoilua, metsäretkiä, sylihetkiä, kerhoja, jumppaa, leipomista, maissinaksuja, hammaskipua, sotkemista, neuvolakäyntejä, rokotuksia, räkää, kuolaa, pissaa lattialla, legopalikoita kengissä, vauvauintia, kauppareissuja, isovanhempien ihailua, pihakiviä taskussa, asfaltti-ihottumaa, lintujen ruokintaa, voita tukassa, avaimet hukassa, kaukosäädin pesukoneessa, sukanpohjassa perunamuusia, hymyä, naurua, iloa, juoksuaskelia.
Totta! Kiva kun jaksat kirjoittaa tätä blogia :) xx Jenny
VastaaPoistaKiva tietää, että joku lukee ja löytää jotain tuttua kirjoituksista. Aurinkoista oloa ja eloa sinulle Jenny!
Poista