Tästä se lähtee. Ensimmäinen SUURI päätös on tehty. Meille tulee Honka-hirsitalo. Ehdotin eilen illalla miehelleni, kun asia oli lyöty lukkoon, että eiköhän oteta lasit kuohuja, kun on vihdoinkin tehty joku PÄÄTÖS. Herra Foo on aina niin järkevä, ja nytkin maltillisesti istui alas ja ryhtyi tekemään 3D-mallia talostamme ikkunasuunnitelmaa varten. Hän sanoi, että kuplivat juodaan vasta, kun on nimet papereissa, joten minäkin työnsin juhlaolon (vähän harmistuneena) syrjään ja keskityin projektiimme.
Hirsitalotoimittajan valinnan varmistuttua konkretisoituivat myös kompromissit, jotka meidän täytyy tehdä. Ensimmäinen ja ehkä merkittävin on hirsilaadun vaihtuminen toivomastamme kuusesta mäntyyn. Hongan tuotantolinjalla kulkevat vain petäjät 2013 vuoden alkupuolelta alkaen. Mänty pihkoo enemmän ja tummuu nopeammin kuin kuusi. Valkoiseksi tulevat sisäseinämme tullaan siksi käsittelemään ensin oksalakalla ennen valkovahausta. Taloomme tulee näkyviä tukirakenteita ulkoseiniin, vaikka toivoimme hirren jatkoskohdat piiloon. Mieheni erityisesti ihastui sellaiseen hirsikehikon rakenteeseen, jossa nousu tapahtuu tasaisesti eli nurkissa ei ole perinteistä hirsiliitosta, vaan saumat ovat samassa tasossa. Kompromissina tälle ulkonäöltään paremmalle suoralinjaiselle nurkkaratkaisulle valitsimme Hongan tiiviin nurkkaliitoksen.
Honka-hirsitalo meille siis tulee. Hirren korkeus on 260mm eli se on perinteistä hirttä korkeampi. Tämä oli yksi merkittävä ulkonäkökriteeri, koska emme halua "kesämökkilookia". Hirren paksuus on 202mm ja sillä saa jonkun U-arvon. Massiivihirsitalothan eivät pääse nykyisiin lämmöneristävyysvaatimuksiin. Tätä vajetta kompensoidaan paksummilla eristyksillä ylä- ja alapohjassa sekä paremmilla ikkunoilla ja ovilla. Yritin selvitellä ihan mielenkiinnosta 202-hirren u-arvoa ja törmäsin aivan miälenvikast läpändeerust heittävään jengiin.http://m.suomi24.fi/node/3364902 Keskustelu on hyvä esimerkki yleensäkin rakennusalalla pesivistä ristiriitaisista uskomuksista; yksi kehuu yhtä ja toinen toista. Tarkkana saa olla mitä kenenkin kanssa puhuu.
Hirsitalot ovat saaneet erityisluvan olla yli vaaditun U-arvon niiden erityisen hengittävyysominaisuuden takia. Hirsi siis ei varsinaisesti hengitä, vaan sitoo ilmasta kosteutta, joka taas sitoo lämpöä. Erityisesti keväällä ja syksyllä auringon paistaessa matalalta, seinät varastoivat lämpöä itseensä ja pienentävät näin lämmityskuluja. Kesällä hirsitalo pysyy kohtalaisen viileänä. Maalampö ja tulisijat pitävät tutkitusti tiiviin hirsitalon lämpimänä talvella.
Hirsitalon tiiveys-hengittävyys -vastakkainasettelu on hiukan lennokkaalta vaikuttavaa tiedettä. Voin tässä ihan avoimesti myöntää, että kuukausien selvittelytyöstä huolimatta tuntuu jotenkin ristiriitaiselta edelleen, että talo voi olla samaan aikaan täysin(?) tiivis ja hengittävä. Tiiveydellä tarkoitetaan sitä, ettei talo vuoda eli lämmin ilma ei saa virrata talosta ulos eikä taloon sada sisälle. Samaan aikaan seinät kuitenkin sitovat ja luovuttavat kosteutta sääolojen muuttuessa. Hirsiseinän kerrotaan tasaavan lämpötilanvaihteluja niin, että se on talvella lämmin ja kesällä mukavan viileä. Ymmärrän hyvin epäilevättuomaat, mutta me olemme itse henkilökohtaisesti vakuuttuneita hirsitalon eduista. Talomme rakennetaan lähestulkoon täysin ilman muovia ja saamme sopivan kostean, puhtaan sisäilman. Netti on pullollaan tietoa hirren puolesta ja vastaankin löytyy, mutta tässä on muutama linkki hirsitalon hengittävyys-, tiiveys- ja energiatalousasiaan liittyen:
http://www.honka.fi/hirsitalo-energiataloudellinen
http://www.honkatalot.fi/miksihirsi.html
http://www.suomela.fi/rakentaminen/Sisko-ja-se-veli-rakentavat-omakotitaloa/Vinkit-hirsirakentajalle-Sisko-ja-Se-veli--sarjassa-seurataan-talon-rakentumista-Paraisille-60682
Hongan rakennusmateriaaleilla, koko rakennusprosessilla ja rakenteilla on pakolliseksi tuleva CE-merkintä. Hongan nurkka vaikuttaa meistä edistykselliseltä, tiiviiltä ja luotettavalta. Se on VTT:n kanssa yhteistyössä testattu ja kehitetty. Hongan nurkkarakenteella saamme tyylikkäät ja siistit sisänurkat, joihin ei tarvitse laittaa listoja. Hongalta saamme myös alakerran harkot ja laastit sisällytettynä talopaketin hintaan. Myyjän kontaktin kautta voisi löytyä sekä tasokkaaksi että kohtuuhintaiseksi kehuttu keittiösuunnittelija ja -toimittaja. Laitoimme vielä illalla pilke silmäkulmassa viestiä myyjälle, että valinta on männystä huolimatta tehty, jos oksalakat tulevat kaupan päälle. Myyjä vastasi oksalakkojen olevan jo postissa matkalla. Säästöä jokainen sentti.
Hirsitalot ovat saaneet erityisluvan olla yli vaaditun U-arvon niiden erityisen hengittävyysominaisuuden takia. Hirsi siis ei varsinaisesti hengitä, vaan sitoo ilmasta kosteutta, joka taas sitoo lämpöä. Erityisesti keväällä ja syksyllä auringon paistaessa matalalta, seinät varastoivat lämpöä itseensä ja pienentävät näin lämmityskuluja. Kesällä hirsitalo pysyy kohtalaisen viileänä. Maalampö ja tulisijat pitävät tutkitusti tiiviin hirsitalon lämpimänä talvella.
Hirsitalon tiiveys-hengittävyys -vastakkainasettelu on hiukan lennokkaalta vaikuttavaa tiedettä. Voin tässä ihan avoimesti myöntää, että kuukausien selvittelytyöstä huolimatta tuntuu jotenkin ristiriitaiselta edelleen, että talo voi olla samaan aikaan täysin(?) tiivis ja hengittävä. Tiiveydellä tarkoitetaan sitä, ettei talo vuoda eli lämmin ilma ei saa virrata talosta ulos eikä taloon sada sisälle. Samaan aikaan seinät kuitenkin sitovat ja luovuttavat kosteutta sääolojen muuttuessa. Hirsiseinän kerrotaan tasaavan lämpötilanvaihteluja niin, että se on talvella lämmin ja kesällä mukavan viileä. Ymmärrän hyvin epäilevättuomaat, mutta me olemme itse henkilökohtaisesti vakuuttuneita hirsitalon eduista. Talomme rakennetaan lähestulkoon täysin ilman muovia ja saamme sopivan kostean, puhtaan sisäilman. Netti on pullollaan tietoa hirren puolesta ja vastaankin löytyy, mutta tässä on muutama linkki hirsitalon hengittävyys-, tiiveys- ja energiatalousasiaan liittyen:
http://www.honka.fi/hirsitalo-energiataloudellinen
http://www.honkatalot.fi/miksihirsi.html
http://www.suomela.fi/rakentaminen/Sisko-ja-se-veli-rakentavat-omakotitaloa/Vinkit-hirsirakentajalle-Sisko-ja-Se-veli--sarjassa-seurataan-talon-rakentumista-Paraisille-60682
Hongan rakennusmateriaaleilla, koko rakennusprosessilla ja rakenteilla on pakolliseksi tuleva CE-merkintä. Hongan nurkka vaikuttaa meistä edistykselliseltä, tiiviiltä ja luotettavalta. Se on VTT:n kanssa yhteistyössä testattu ja kehitetty. Hongan nurkkarakenteella saamme tyylikkäät ja siistit sisänurkat, joihin ei tarvitse laittaa listoja. Hongalta saamme myös alakerran harkot ja laastit sisällytettynä talopaketin hintaan. Myyjän kontaktin kautta voisi löytyä sekä tasokkaaksi että kohtuuhintaiseksi kehuttu keittiösuunnittelija ja -toimittaja. Laitoimme vielä illalla pilke silmäkulmassa viestiä myyjälle, että valinta on männystä huolimatta tehty, jos oksalakat tulevat kaupan päälle. Myyjä vastasi oksalakkojen olevan jo postissa matkalla. Säästöä jokainen sentti.
Tänään on ollut edessä epämiellyttävä tehtävä ilmoittaa muille myyjille, että olemme valintamme tehneet ja se ei tällä kerralla kohdistunut valitettavasti heihin. Erityisesti eräs myyjistä on ollut niin ystävällinen, avulias, ammattitaitoinen ja luotettava, että olisi tehnyt mieli valita kyseinen firma ihan pelkästään hänen takiaan. Mistäpä muualtakaan tämmöisiä helmiä tulisi kuin Pohojammaalta. Olisi ollut hienoa saada pohojalaanen hirsifirma, kun todennäköisesti perustusurakoitsija on Pohojammaalta ja tulevista asukkaista 1,5hlöä.
Kirjoitin paperille valmiita lauseita, joiden avulla selviän puheluista. Luin niitä ja totesin, että en pysty hoitamaan tätä asiaa. Onneksi mieheni Herra Foo on kovempaa tekoa ja hoitaa tämän homman. Projektin edetessä täytyy minunkin opetella sanomaan suorat sanat, etten sitten vasta kotona puhise, vaan viestit menevät oikeaan osoitteeseen.
Vinskin viestiminen on päivä päivältä selkeämpää ja monipuolisempaa. Hän hakkaa leikkiautoa lattiaan, paiskoo kirjat kirjahyllystä ja huutojuttelee aina, kun minä puhun puhelimessa tai hoidan tietokoneella talojuttuja. Ulkona ollessamme hän juoksee nurkan taakse, heittää pipon maahan ja laittaa kiven suuhun. Selväksi tuli, olen huono äiti, parannan tapani ja keskityn sinuun lapseni. Millaisen kuvan lapseni saa elämästä ja olemisesta, kun äiti ja isi jumittaa tietokoneen ääressä tai puhuu maratonpuheluita, ja silloin eivät enää pädekään samat säännöt kuin yleensä? Yhden puhelun aikana ehtii tunkea hirveästi tavaraa vessanpönttöön, eikä kukaan puutu asiaan.
Olen rytmittänyt taloprojektin hoitamisen niin, että äiti jumittaisi mahdollisimman vähän aikaa päivässä. Vinski on syönyt aamiaisensa minua ennen ja viihtyy leikeissään pitkän tovin aamusella havaitsematta minun aamukahvini lomassa hiplailevan iPadia. Vinski lukee kaikki kirjansa läpi moneen kertaan, ja käy kertomassa minulle parhaat palat. Hän vilkuttaa ikkunasta kaikille ohiajaville autoille, ajelee leikkiautoillaan jokaiseen huoneeseen ja alkaa noin tunnin päästä hakata kengällä ulko-ovea merkiksi siitä, että olisi aika lähteä pihalle. Ulkoillessa hoitelen joskus puhelimella asioita, mutta se ei jää pikkuherralta kyllä huomaamatta. Päiväunien aikana tietenkin ehtii monenlaista ja illalla Vinski menee nukkumaan jo seitsemän kieppeillä, joten pikkupomon nukkuessa otamme tehot irti itsestämme. Olemme sopineet, että tarvittavat yöunet taataksemme lopetamme yhdeksältä talohommat. Useimpina iltoina olemmekin jo ennen puolta yötä sulkeneet kansiot. Näen melkein joka yö unia talostamme tai rakentamisesta.
Seitsemän aikaan aamulla Vinski on valmis uuteen päivään aivan täynnä touhua ja intoa. Viime päivinä olemme ulkoilleet ja retkeilleet sekä tehneet puutarhanhoitohommia. Ovesta ulos astuessamme Vinski valikoi pihalta yhden kiven, jota hän saattaa pitää toisessa kädessään koko ulkoilun ajan. Välillä hän pyytää puhdistamaan kiven ja vaatii sen nopeasti takaisin. Vinski matkii kaikkea mitä minäkin teen ja kulkee mukana neljä kertaa oman pituutensa mittainen harava kädessään. Hän kyykistyy viereeni ihmettelemään mitä minä revin maasta: to to to. Välillä hän ajelee pienellä traktorillaan pitkin pihaamme prrrrrrrrrrr ja kokeilee insinöörimäisen tarkasti miten renkaat rullaavat kaikkia erilaisia löytämiään pintoja vasten. Onneksi on mielellään pusutteleva Ninja-koira, jonka luokse voi köpötellä nuoltavaksi, kun nenä valuttaa oikein kovasti. Ja sitten pikkuinen tuntee itsensä yhtäkkiä kovin kovin väsyneeksi, kävelee luokseni, kipuaa syliin ja kietoo kädet kaulalle, äittä.
Vinskin viestiminen on päivä päivältä selkeämpää ja monipuolisempaa. Hän hakkaa leikkiautoa lattiaan, paiskoo kirjat kirjahyllystä ja huutojuttelee aina, kun minä puhun puhelimessa tai hoidan tietokoneella talojuttuja. Ulkona ollessamme hän juoksee nurkan taakse, heittää pipon maahan ja laittaa kiven suuhun. Selväksi tuli, olen huono äiti, parannan tapani ja keskityn sinuun lapseni. Millaisen kuvan lapseni saa elämästä ja olemisesta, kun äiti ja isi jumittaa tietokoneen ääressä tai puhuu maratonpuheluita, ja silloin eivät enää pädekään samat säännöt kuin yleensä? Yhden puhelun aikana ehtii tunkea hirveästi tavaraa vessanpönttöön, eikä kukaan puutu asiaan.
Olen rytmittänyt taloprojektin hoitamisen niin, että äiti jumittaisi mahdollisimman vähän aikaa päivässä. Vinski on syönyt aamiaisensa minua ennen ja viihtyy leikeissään pitkän tovin aamusella havaitsematta minun aamukahvini lomassa hiplailevan iPadia. Vinski lukee kaikki kirjansa läpi moneen kertaan, ja käy kertomassa minulle parhaat palat. Hän vilkuttaa ikkunasta kaikille ohiajaville autoille, ajelee leikkiautoillaan jokaiseen huoneeseen ja alkaa noin tunnin päästä hakata kengällä ulko-ovea merkiksi siitä, että olisi aika lähteä pihalle. Ulkoillessa hoitelen joskus puhelimella asioita, mutta se ei jää pikkuherralta kyllä huomaamatta. Päiväunien aikana tietenkin ehtii monenlaista ja illalla Vinski menee nukkumaan jo seitsemän kieppeillä, joten pikkupomon nukkuessa otamme tehot irti itsestämme. Olemme sopineet, että tarvittavat yöunet taataksemme lopetamme yhdeksältä talohommat. Useimpina iltoina olemmekin jo ennen puolta yötä sulkeneet kansiot. Näen melkein joka yö unia talostamme tai rakentamisesta.
Seitsemän aikaan aamulla Vinski on valmis uuteen päivään aivan täynnä touhua ja intoa. Viime päivinä olemme ulkoilleet ja retkeilleet sekä tehneet puutarhanhoitohommia. Ovesta ulos astuessamme Vinski valikoi pihalta yhden kiven, jota hän saattaa pitää toisessa kädessään koko ulkoilun ajan. Välillä hän pyytää puhdistamaan kiven ja vaatii sen nopeasti takaisin. Vinski matkii kaikkea mitä minäkin teen ja kulkee mukana neljä kertaa oman pituutensa mittainen harava kädessään. Hän kyykistyy viereeni ihmettelemään mitä minä revin maasta: to to to. Välillä hän ajelee pienellä traktorillaan pitkin pihaamme prrrrrrrrrrr ja kokeilee insinöörimäisen tarkasti miten renkaat rullaavat kaikkia erilaisia löytämiään pintoja vasten. Onneksi on mielellään pusutteleva Ninja-koira, jonka luokse voi köpötellä nuoltavaksi, kun nenä valuttaa oikein kovasti. Ja sitten pikkuinen tuntee itsensä yhtäkkiä kovin kovin väsyneeksi, kävelee luokseni, kipuaa syliin ja kietoo kädet kaulalle, äittä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti