Tänä viikonloppuna pyysimme suosiolla anoppini eli mummin Vinskiä hoitamaan, niin ei tarvitse koko ajan pelätä pikku-ukkomme loukkaavan itseänsä tontilla ja toisaalta myös uskomattoman paljon enemmän saamme Herra Foon kanssa aikaiseksi ilman nuorempaa perheenjäsentämme. Herra Foo saikin muurattua kaikki terassien pilarit ja raudoitettua ja valettua ne täyteen myös. Minä sain muurattua kaikki loput anturoiden viisteet talon ympärille.
Naapuritontilla on uurastettu myös kovasti, työnäänet kantautuvat ja sekoittuvat oman tonttimme kolinaan ja paukkeeseen. Kipaisemme toistemme luona työkaluja lainaamassa. Appiukko häärii vuorotellen molemmilla tonteilla apuna traktorin kanssa. Anoppi pyöräilee joka ilta työpäivänsä päätteeksi auttelemaan ja "kuntoilemaan". Ja viikonloppuisin olemme siellä kaikki aamusta iltaan.
Jotenkin syksyn tuoma arki on sitonut minut pyöritykseensä niin tiukasti, että en välillä ehdi arkisin ajatella raksaa koko päivänä, enkä kovin paljoa edes käydä siellä hommissa. Herra Foo on sen sijaan ollut kaikki illat rakentamassa taloamme pimeän tuloa vastaan taistellen. Välillä hän tulee kotiin tyytyväisenä myhäillen saatuaan paljon asioita tehtyä, välillä koko ilta on mennyt suunnitellessa ja valmistellessa seuraavaa työvaihetta. Olemme saaneet onneksi ystäviämme viettämään iltojaan apunamme ja apukäsien avulla hommat nytkähtelevät mukavasti eteenpäin.
Hirsitoimitus on varmistunut tiistaille 8.10. Siitä alkaakin sitten todennäköisesti tämän projektin mielenkiintoisin vaihe: hurjaa nähdä itse suunnittelemamme talon alkavan nousta upealle tontillemme. Tällaisissa asioissa huomaa ajan juoksevan hurjaa vauhtia, vielä hetki sittenhän puhuttiin talopaketin saapumisen olevan kuukausien päässä, nyt se on jo ihan kohta.
Oikukas muurarimme sai työnsä päätökseen eilen perjantaina, kun autotallin ylityspalkki valettiin, ja huokaisimme helpotuksesta. Hetkeksi. Meitä nimittäin odotti varsinainen jymy-yllätys, kun kuulimme Hongalta tämän kyseisen muuraritimpurin olevan talopakettimme pystytysporukassa mukana. Eikä siinä vielä kaikki; kyseinen äkäpussi on työnjohtaja pystytysporukassa. Lähdemmekö vaatimaan Hongalta jotakuta toista henkilöä pystytykseen vai siedämmekö häntä saadaksemme töihin 800 Hongan pystytystä tehneen rautaisen ammattilaisen?
Tämän viikon alussa näytti talon pääty tältä
Ylityspalkki sai sisuksiinsa aikamoisen määrän rautaa ja nippeleitä.
Valetun palkin etuosan saa purkaa kuivumaan muutaman päivän päästä, tukirakenne jätetään paikoilleen pidemmäksi aikaa.
Olemme valmistelleet alakertaa ulkopuolelta: olemme muuranneet anturan ja ensimmäisen harkkokierroksen väliin viisteen, tasoittaneet harkkopinnan oikaisulaastilla muutamien alimmaisten kerrosten kohdalta, kiinnittäneet tohottimen avulla bitumikaistaletta estämään kosteuden pääsemistä perustuksiin ja asentaneet patolevyjä seiniin, jotka jäävät talon ulkopuolisten täyttöjen alle. Elixia-korttini pysyy eteenpäinvuokrattuna tai jäädytettynä, sen verran raakaa työtä on perustusten tekeminen. Pihalla odottaa TAAS täysperävaunullinen soraa levitettäväksi. Meillä on tontin itäpuolella eli ylärinteessä odottamassa myöskin melkoiset täytöt eikä sinne ole enää / vielä oikein pääsyä kuin vaikeasti jalkapatikalla ja olimme pohtineet miten täytöt saadaan sinne tehtyä. Herra Foo haki tuttavaltaan vuokralle "moottoroidut kottikärryt" eli tämän näköisen vehkeen, jolla pitäisi saada sora liikkumaan hiukan ketterämmin.
Pohjoispuolen eli pääoven terassin pilareiden anturoiden korkeuden mitoituksessa oli käynyt jonkinlainen ajatusvirhe. Anturat ovat korkeammalla kuin pihan taso talon tällä puolella. Herra Foo kaivoi pilarit irti, madalsi pohjaa saadakseen pilarit oikeaan korkeuteen ja nosti pilarit kaivurilla takaisin paikoilleen. Minä yritin mittailla ja työntää kaivurin koukussa roikkuvaa valtavaa betonimöhkäletta sentilleen oikeaan paikkaan. Tällaisiin yllättäviin, aikaavieviin työvaiheisiin emme tietenkään olleet varautuneet. Toivottavasti ei tule kiire saada kaikkea valmiiksi ennen hirsitoimitusta. Pihan täytyy olla nimittäin tasainen ja tärytetty, jotta se kantaa isot autot ja koneet. Ennen täyttöjä pitää taas olla kaikki niiden alle jäävä kunnossa eli viisteet, tasoitteet, bitumit, patolevyt ja routaeristeet. Pihan tasaaminenkin on itsessään jo melkoinen savotta. Ehkäpä meillä syödään tästä eteenpäin useammin eineksiä ja astelen ruokapatojen ääreltä muksu kainalossa tontille rakennuspuuhiin.
Vinski näyttää nauttivan sydämensä kyllyydestä tontilla hääräilystä. Kävin hakemassa syksyksi ja talveksi hänelle kirpparilta hommivaatteita, jotta tontilla oleminen olisi huoletonta vermeiden osalta. Voi pienen miehen onnea, kun mennään yhdessä pukemaan tontille lähtöä varten! Vinski matkii kaikkea tekemisiämme ja aina pitäisi olla hänelle sama työkalu kuin itsellä on kädessä. Vinski painaa tarkasti mieleensä kuulemansa sanat: hän muistaa kerran kuultuaan kaiken harkoista finnfoamiin ja betonimyllystä puukkosahaan. Vinski kuuntelee keskustelujamme ja toistaa papukaijana koko ajan kaikkea. Hän bongaa televisiosta ja radiosta uusia sanoja ja yrittää myös laulaa biisien perässä. Lauseet ovat pidentyneet ja Vinski osaa myös käyttää välillä aikamuotoja: isi tuli kotiin töis, isi tulee kotiin illalla. Vinski haluaa syliin, halailee ja pussailee. Hän nauttii viikonloppuaamuista, kun olemme kaikki kotona. Osoittelee äitiiiii, isiiii, äitiiiii, isiiiiii, Ninnaa. Vinski tarttuu kädestä kiinni ja haluaa mennä yhsessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti