sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

raksalapsi

Eräs keittiösuunnittelijoista kertoi huomanneensa rakennusajan lasten olevan ihan omaa luokkaansa. Vinskin touhuja katsellessaan hän kertoi raksalasten olevan kuin kotonaan ihan missä vaan, juttelevan kaikkien kanssa avoimesti, tietävän tarkkaan kaikenlaiset tekniset vempeleet ja lukevan käyttö- ja kokoamisohjeita iltasaduksi. Vinski on tottunut jo siihen, että joka päivä hypätään autoon kassit täynnä eväitä ja vaihtovaatteita, määränpää on aina uusi ja ihmeellinen. Hän on sopeutunut hyvin tilanteeseen ja ottaa nopeasti niin sanotusti tilan haltuun olimme missä tahansa. Perimä, kasvatus, sosiaalinen verkosto, elinympäristö, tavat ja kulttuuri muovaavat lasta. Kuinkahan suuri vaikutus tällä  raksa-ajan hektisyydellä on Vinskin kasvuun ja kehitykseen?

Minuun tämä kiire ja alituinen stressi vaikuttaa megamigreenikohtauksilla. Eilisen päivän taas makasin liikkumatta paikallani peiton alla peläten, että pää räjähtää pienestäkin liikahduksesta. Välillä kävin huuto-oksentamassa ja Herra Foo yritti pitää lapset poissa kuuloetäisyydeltä. Tänään taas roikun elämänlangassa kiinni heikolla otteella. Herra Foo lähti Ninjan kanssa tapaamaan yhtä perustusten tekijäehdokasta tontillemme. Me jäimme Vinskin kanssa nauttimaan kiireettömästä sunnuntaiaamusta kotipihallemme.

Näitä aamuja ei välttämättä ole enää montaa jäljellä täällä. Kaupat varmistuivat perjantaina, ja alustavasti olemme puhuneet poismuutosta elokuun aikana tai jopa heinä-elokuun vaihteessa. Minä olen luonteeltani selllainen, että haluaisin tehdä päätökset nopeasti ja laittaa tuulemaan samantien. Välittäjän soittaessa, että onneksi olkoon, kaupat tästä tulee, olisin halunnut samantien lähteä kotiin pakkaamaan. Nyt olen kaikki vapaat hetket pyöritellyt vuokra-asuntojen hakua netissä ja suunnitellut uutta elämää vuokrakaksiossa tai -kolmiossa. Suurensuuri muutos on meillä edessämme.

Olemme löytäneet nyt yhden louhijan, joka voisi aloittaa työt heinäkuun puolessa välissä. Se sopisi aikatauluumme täydellisesti. Aloituskokous on suunniteltu pidettävän heti kunnan rakennustarkastajan loman päätyttyä viikon päästä ja samalla viikolla päästäisiin jo louhimaan. Se tarkoittaisi aikataulullisesti sitä, että elo-syyskuu tehtäisiin perustuksia ja alakertaa, ja lokakuussa saapuisi hirsipaketti tontille. En uskalla vielä alkaa riemuita tämän asian suhteen, koska monen monta mutkaa on matkassa vielä ennen kuin uskallamme laittaa hirsipaketin tilaukseen. Ensimmäinen murheemme on käynnissä oleva kesälomakausi. En ole viikkoon saanut kiinni Mr. Honkaa enkä myöskään vastaavaa työnjohtajaamme JJ:tä. Yritän vielä huomenna maanantaina molempia kiinni ystävällisessä hengessä ja jos epäonnistun laitan matkaan nootin.

Hirveitä hintaeroja on kaikissa tuotteissa ja palveluissa. Kilpailuttamiseen käyttämämme aika korvautuu tuhansien, jopa kymmenien eurojen säästöinä. Olemme huomanneet, että jokaisesta tuotteesta ja palvelusta on hyvä ottaa keskimäärin viideltä eri taholta tarjous, useammaltakin jos vain aika riittää tarjouspalaverien pitämiseen. Tarjouspyyntöihin kannattaa perehtyä etukäteen niin, että kirjoittaa ylös itselleen tarkan listan mitä asioita tarjoukseen haluaa sisällyttää ja käy nämä myös palveluntarjoajan kanssa läpi. Kun tarjouksissa on samanlainen sisältö, on niiden vertaileminen paljon helpompaa. Hinnat pitää aina muistaa pyytää arvonlisäverollisena ja eriteltynä osa-alueittain. Tärkeimmäksi kysymykseksi on koko projektissa muodostunut Mitä tämä tarjous ei sisällä? Mitä kustannuksia tulee vielä lisäksi ja mistä asioista asiakkaan tulee itse huolehtia?

Tänään ajatukset siirtyvät hetkeksi pois raksailusta, koska pääsemme juhlimaan kummityttömme ristiäisiä. Pientä juhlavalmistelua on täälläkin meneillään; nimikkopikkuleipien leipomista, kakkukoristeiden tekoa ja Vinski on hokenut aamusta asti vauvauva, vauvauva, Eevi-vauvauva.




 Vinski toipuilee ensimmäisestä korvatulehduksestaan ja hänet on tavattu aivan poikkeuksellisesti keskellä päivää paikoillaan makaamasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti